Yrityskaupasta on nyt kulunut 7 kuukautta. Tähän kohtaan olin neuvotellut omaan tj-sopimukseeni varauloskäytävän, mahdollisuuden poistua takavasemmalle, jos konsernihumppa liikaa alkaa ahdistaa. Ahdistaa kyllä, mutta ei liikaa, joten olen vain vähentänyt työaikaani asteittain suunnitellusti. Tai ainakin yrittänyt. Onneksi olimme jo muutama vuosi sitten valinneet meille liiketoimintajohtajan, tulevaisuuden seuraajaksi minulle. Se sai ostajankin huokaisemaan helpotuksesta, jatkuvuus oli varmistettu.
Kaupan jälkeen käynnistyi ns. integraatiovaihe, jota ohjataan pääkonttorista Saksasta ennalta sovitun sabluunan mukaan prosesseina. Meidän kohdallamme integraatio päätettiinkin viedä ennätysajassa läpi. Tuli nimittäin kiire, kun emoyhtiömme meni myymään itsensä vielä isommalle amerikkalaiselle konsernille. Saamme noin 3000 kollegan lisäksi 44 000 uutta kollegaa ja vielä leveämmät hartiat.
Miten tässä nyt näin pääsi käymään, kävi mielessä. Otin kuitenkin vanhan viisauden käyttöön neuvoen itseäni hyväksymään asiat, joita en voi muuttaa, rohkeasti muuttamaan, mitä voin, ja viisaasti erottamaan nämä toisistaan. Auttaa kummasti integraatiossa.
Useita yrityskauppoja tehnyt ostaja sanoi viisaasti, että konserni ei tarvitse yrittäjiä, vaan aivan toisen tyyppisiä ominaisuuksia. Ei yrittäjä taivu konsernin rutiineihin. Ovatko ne sitten niin kovin erilaisia? Kyllä ja ei.
”Olipa kerran tanskalainen, norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen, joita saksalainen, espanjalainen ja portugalilainen yrittävät integroida yhdeksi.”
Suomalaisen on helppo integroitua saksalaiseen järjestelmällisyyteen ja prosesseihin. Saamme pian todeta, että meillä on jo ennestään edistykselliset järjestelmät, huipputeknologia, kirkkaat tavoitteet ja hyvät käyttöasteet. Meidät liitetään saksalaisessa konsernissa pohjoismaiseen yhtiöön. Same same, but different; vaikka olemme pohjoismaissa ikään kuin samaa kansaa, olemme kovin erilaisia käytänteinemme ja työkulttuureinemme. Stereotypiat näkyvät. Olipa kerran tanskalainen, norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen, joita saksalainen, espanjalainen ja portugalilainen yrittävät integroida yhdeksi. Siinä opitaan toinen toisiltamme, kehitytään, luodaan välillä timanttista yhteistyötä, joskus syntyy vitsejä ja välillä vähän hampaiden kiristelyä. Vähitellen kulmat hioutuvat ja asiakas saa Euroopan laajuisen palvelupaketin kauniissa käärössä.
Isossa konsernissa on paljon erilaisia kerrostumia; C-leveliä, line managereita, VDC-headeja, service area leadeja jne. Saimme konsernin lyhenteistä sanakirjan. Jokaisella portaalla ja tasolla on informoitavaa ja ohjattavaa, on teamsia, linkkejä, sharepointeja, tapaamisia, esittelyjä ja raportointilinjoja. Tämän kaiken keskellä näen riskinä, että alamme katsoa sisäänpäin ja unohdamme ulkomaailman. Yrittäjä haluaa intohimoisesti ja nopeasti tuloksia, konserni haluaa pitkäjänteisesti ja strukturoidusti kaikki samalle viivalle.
Perustamassani yrityksessä on ollut kantavana voimana asiakkaisiin, ulospäin ja tulevaan kurottelu sekä Keep it simple -periaate. Skannaa ulkomaailmaa koko ajan (lue aikaisempi blogini signaalien metsästyksestä), yksinkertaista asiat ja toista. Kerro ihmisillesi selkeästi heidän tavoitteensa, se mitä heiltä odotetaan. Palkitse hyvä suoritus. Anna työrauha. Arvosta. Motivoi ja innosta. Joskus tässä uudessa ympäristössä tuntuu, että nuo perusasiat hukkuvat sinne konsernihumppaan. Niiden kirkastaminen on tärkeää ja jokaisen maajohtajan päätehtävä.
”Asioita pitää tehdä uudella tavalla ja löytää uuden bisneksen lainalaisuudet. Tärkeintä on kuitenkin, että asiakas hyötyy uudesta mallista.”
Yhtä tärkeää on ymmärtää yrityksen strategiset luvut. Mistä rahat tulevat ja minne ne menevät. Konsernin raportoinnissa on nopeasti lost in excels controllereiden armoilla. Samoin budjetissa. Kun aikansa pyöritellään lukuja ja pilkotaan kuluja henkilöittäin ja kustannuspaikoittain, on sekä kasvuprosentit että eurot ihan hukassa. Vie aikaa ymmärtää, mitä meiltä odotetaan ja millä meitä mittaroidaan. Kun yrittäjänä itse olit kasvanut yrityksesi mukana ja sen luvut olivat selkärangassasi, oletkin nopeasti kadottanut kokonaiskuvan. Asioita pitää tehdä uudella tavalla ja löytää uuden bisneksen lainalaisuudet. Tärkeintä on kuitenkin, että asiakas hyötyy uudesta mallista, saa laajemman tarjonnan kustannustehokkaammin sekä parhaan ratkaisun ongelmiinsa. Silloin kaikki voittavat.
