Potilaan ääni kuuluviin – Viisi nostoa Eupati Nordic Workshopista

Uutiset • 27.02.2020

DRA:n Hanne Juuti oli Eupati Suomen ohjausryhmän jäsenenä mukana suunnittelemassa ohjelmaa ja avustajana tapahtumajärjestelyissä.

 

Potilaan osallisuus ja ”ääni” tulee olemaan yhä isommassa roolissa tulevaisuudessa. Potilaat ovat jo edustajina EMAn asiantuntijaryhmissä, kun päätetään lääkkeen myyntiluvasta. Uusi EU:n kliinisten lääketutkimusten asetus velvoittaa lääkeyrityksiä ottamaan potilaat mukaan yhä vahvemmin tutkimusten suunnitteluun. HTA-arvioinnin, käyttöönotto- ja korvattavuusprosessien osalta potilaiden osallisuus on vielä lasten kengissä, mutta myös tällä osa-alueella potilaiden kuuleminen toisi arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.

Mukana oli suomalaisia potilaita sekä tutkimuslaitosten, sairaaloiden, pohjoismaisten potilasjärjestöjen ja lääketeollisuuden edustajia.

Eupati Suomi järjesti 24.-25.2.2020 Eupati Nordic Workshop -tapahtuman, jossa käsiteltiin potilaan osallisuutta ja jaettiin hyviä käytäntöjä. Osallistujina oli suomalaisia potilaita sekä tutkimuslaitosten, sairaaloiden, pohjoismaisten potilasjärjestöjen ja lääketeollisuuden edustajia.

Tapahtumassa huoleksi nousi, kuinka varmistetaan, että potilaat on koulutettu tehtäväänsä asianmukaisesti. Ja toisaalta, kun tarve potilasedustajille kasvaa, potilaat tulevat kyllä jostain, mutta mistä, kenen toimesta ja kenen agendaa he silloin ajavat? Myös tutkijat ja viranomaiset tarvitsevat koulutusta, kuinka potilaat voi ottaa mukaan, ja erityisesti siitä, mitä hyötyjä potilaiden mukaan ottaminen voi tuoda.

Potilaan osallisuudessa on suuret mahdollisuudet mutta myös haasteensa. Eupati Nordic Workshopissa esiin nousivat erityisesti seuraavat viisi teemaa.

1. Innovatiiviset hoidot

Lääketutkimuksessa ja arvioinnissa tullaan näkemään merkittäviä muutoksia, kun lääkkeet tulevat markkinoille yhä vähemmällä tutkimustiedolla. EMA on reagoinut asiaan jo hyvin harvinaislääkejoustoilla ja nopeutetuilla käsittelyillä. Hintaviranomaiset ovat kuitenkin tällä hetkellä ihmeissään. He eivät osaa käsitellä epävarmuutta, jota tutkimustietojen vähäisyys aiheuttaa malleissa. Tarvitaan ihan uusia tapoja tuoda valmisteita markkinoille korvattuna ja riskejä jakaen.

2. Rajat ylittävä hoito

Pohjoismainen liikkuvuus hyväksytyn hoidon tai kliinisen lääketutkimukseen osallistumisen osalta on usein hankalaa. Lääkeyrityksillä ei ole resursseja järjestää esim. kliinisiä lääketutkimuksia jokaisessa maassa erikseen. Sairaalat eivät kuitenkaan ole kovin halukkaita lähettämään potilaita ulkomaille. Tämä johtuu mm. epäselvyyksistä siinä, kuka hoidosta toisessa maassa vastaa ja miten seuranta hoidon jälkeen järjestään.

3. EU clinical trial portal

Kliiniset tutkimukset tullaan jatkossa arvioimaan keskitetysti EU:ssa ja kokoamaan yhteiseen avoimeen portaaliin, josta esim. potilaat voivat etsiä omaan sairauteensa liittyvä tutkimuksia. Prosessissa yksi tutkimusmaista toimii ikään kuin viitejäsenvaltiona ja muut kommentoivat ja arvioivat kansallisen osansa.

4. Priorisointi ja eettisyys

Tapahtumassa käsiteltiin myös priorisointia moraalisista, eettisistä ja arvoperusteisista näkökulmista. Päätöksenteon pitäisi perustua samoihin perusteisiin ja olla läpinäkyvää koko Suomessa. Keskustelussa nousi esiin mm. se, että moraalisesti ikä ei saa olla priorisointitekijä, mutta lääketieteellisesti näin kuitenkin saattaa olla. Toisaalta valmisteyhteenvetoon kirjattu käyttöaihe voi olla päätöksenteon väline, vaikka hoidosta voi hyötyä muutkin kuin siihen mennessä tutkitut.

5. Pohjoismaista yhteistyötä hoitoteknologioiden arvioinnissa

FINOSE (Suomi, Norja, Ruotsi) yhteistyöhanke jatkuu sairaalavalmisteiden arvioinnissa. Yhdistelmähoidot, joissa sairaalassa annettava iv-hoito yhdistyy avohoidon tablettimuotoiseen hoitoon, ovat osoittautuneet erityisen haastaviksi. Näitä hoitoja ei voida arvioida erillisinä, mikä on monimutkaistanut malleja. Suomessa toteutettavassa arvioinnissa ongelmia tuo erityisesti sairaala- ja avohoidon kaksikanavainen rahoitus.