Lääkkeiden riskienhallintamateriaalit ja potilastyö – kohtaavatko ne toisiaan?

Uutiset • 13.04.2019

Riskienhallintamateriaalien saatavuus ja elektroniset järjestelmät puhuttivat, kun pohjoismaiset lääketurva-asiantuntijat kokoontuivat Osloon perinteiseen lääketurvaseminaariin huhtikuun alussa.

Tanskalaisen vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan terveydenhuollon henkilöstöstä jopa kolmannes oli vain vähän tai ei ollenkaan tietoinen lääkkeisiin liittyvästä riskienhallintamateriaalista tai edes luki sitä.

– Lääkkeiden riskienhallintamateriaalin pitäisi olla helposti saatavilla ja viedä mahdollisimman vähän aikaa itse potilastyöstä, seminaariin osallistunut DRA:n lääketurva-asiantuntija Anu Gummerus painottaa.

Lääkkeiden riskienhallintamateriaaleja ovat muun muassa koulutusmateriaalit, lääkäri- ja potilasohjeet, potilaskortit ja erilaiset lääkkeiden muistilistat. Näiden täysimittainen hyödyntäminen kaikilla osa-alueilla, myös terveydenhuollon henkilöstön kliinisessä työssä ja potilaan arjessa, olisi lääkitysturvallisuuden kannalta tärkeää.

Parasta seminaarin antia olivat luentojen lisäksi keskustelut lääketeollisuuden ja viranomaispuolen kollegoiden kesken. DRA:lta seminaariin osallistuivat lääketurva-asiantuntijat Anu Gummerus ja Niina Suni sekä markkinointipäällikkö Kenneth Hollmén

Seminaarissa tuli vahvasti esiin kaikkien Pohjoismaiden tahtotila saada riskienhallintamateriaali elektroniseen muotoon lähitulevaisuudessa, jotta tieto saavuttaa oikea-aikaisesti ja ajantasaisesti hoitohenkilökunnan ja potilaan.

– Mielenkiintoista oli myös huomata, kuinka erilaisia käytännöt eri Pohjoismaissa ovat. Norjassa lääkkeiden riskienhallintamateriaali jaellaan potilastietojärjestelmässä, kun taas Suomessa tullaan jälkijunassa ja lähetetään paperiversioita postitse tai sähköpostin välityksellä terveydenhuollon henkilöstölle, Anu Gummerus selittää.

Fimean edustaja totesikin seminaarissa, että riskinhallintamateriaalin yhdistäminen osaksi potilastietojärjestelmää on Suomessa odotettu asia myös terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa.

Lääketurvaan liittyvät raportointijärjestelmät uudistumassa

Elektroniset järjestelmät puhuttivat muutenkin. Seminaarissa kuultiin Ruotsin lääkeviranomaisen ihmislääkkeiden haittavaikutusten raportointiin liittyvän tietokannan uudistamisesta. Tietokannassa on paljon sisään syötettyä tietoa (esimerkiksi kaikki lääkkeiden nimet, lääkemuodot), jolloin haittavaikutusten kirjaaminen on helpompaa ja selvempää raportoijalle ja raportin vastaanottajalle. Norjassa on myös käynnissä samantyyppinen hanke eri rekisterien yhtenäistämiseksi ja tiedonkeräämiseksi.

– Toivottavasti myös Suomessa lääkkeiden haittavaikutusten raportointia helpotettaisiin, esimerkiksi samantyyppisellä tietokannan uudistuksella – tai miksei vaikka älypuhelimen sovelluksella, DRA:n lääketurva-asiantuntija Niina Suni visioi.

Lääketurvatarkastuksissa löytyy huomautettavaa

Ruotsin lääkeviranomainen piti esityksen tekemistään lääketurvatarkastuksista, niihin liittyvistä huomioista ja löydöksistä. Vuonna 2018 Ruotsin lääkeviranomainen teki 11 lääketarkastusta, joissa oli yhdeksän kriittistä ja 162 vakavaa löydöstä. Kriittiset ja vakavat löydökset liittyivät muun muassa lääketurvajärjestelmän osittaiseen puuttumiseen, laatuasioihin, QPPV-tehtäviin tai signaalien käsittelyyn. Näiden lisäksi oli 135 vähäistä löydöstä. Näiden lukujen perusteella lääketurvan saralla riittää vielä tehtävää.