Kun potilas määrää – pohdintoja apteekin itsehoitohyllyllä

Blogi • 01.11.2019

Tie vie apteekkiin usein myös ilman reseptiasiaa, ja itsehoitovalikoima saa farmasian ammattilaisenkin pään pyörälle. Lääkkeiden lisäksi itsehoitohyllystä löytyy lääkinnällisiä laitteita, ravintolisiä ja kosmetiikkaa. Kuluttajan voi todellakin olla vaikea hahmottaa, mikä tuote apteekin hyllyssä edustaa mitäkin luokkaa.

Aiemmin lääkkeenä myyty vitamiini- ja kivennäisainevalmiste saattaa tänä päivänä yllättäen löytyä apteekista ravintolisänä. Hämmentävää on myös, että samantapaiseen käyttötarkoitukseen voi olla tarjolla valmisteita useassa eri luokassa.

Mistä itsehoitolääkkeen tunnistaa?

Itsehoitolääkkeiden vaatimukset ovat erilaiset ja huomattavasti mittavammat kuin lääkinnällisten laitteiden, ravintolisien ja kosmetiikan. Niille vaaditaan lääkeviranomaisen myöntämä myyntilupa. Reseptilääkkeiden tapaan itsehoitolääkkeiden on täytettävä laadun osalta tiukat kriteerit ja oltava tehokkaita ja turvallisia. Niiden haittoja tulee seurata, tuoteinformaation pitää olla viranomaisen hyväksymä ja sitä täytyy ylläpitää, kuten muutakin myyntilupaan vaadittavaa dokumentaatiota.

Jotta kuluttajan on helpompi erottaa itsehoitolääkkeet muista, niiden pakkauksiin vaaditaan Suomessa nykyään teksti ”Itsehoitolääke”.

Lääkkeen sopivuus itsehoitoon arvioidaan tapauskohtaisesti. Itsehoidon pakkauskokokaan ei saa olla tarpeettoman suuri hoitoaikaan nähden. Jotta kuluttajan on helpompi erottaa itsehoitolääkkeet muista, niiden pakkauksiin vaaditaan Suomessa nykyään teksti ”Itsehoitolääke”.

Miltä näyttää itsehoidon tulevaisuus?

Uusia valmisteita sekä mahdollisesti uusia vahvuuksia, lääkemuotoja ja aiempaa suurempia pakkauskokoja hyväksytään varmasti itsehoitoon tulevina vuosina. Suurta rynnistystä tuskin kuitenkaan nähdään.

Tällä hetkellä vain muutama lääke on Suomessa itsehoidossa ns. lisäneuvontaa vaativana valmisteena (nk. LVI-kategoria). Kasvaisiko tämä kategoria tulevaisuudessa? Jälkiehkäisyvalmisteiden kohdalla tämä on toiminut hyvin, koska lääkkeen ottaminen ei saa viivästyä ja lääkärikäynti voisi joissain tapauksissa tarpeettomasti nostaa kynnystä valmisteen ottamiseen.

Voisiko itsehoidon ja reseptilääkkeiden väliin sijoittua uusi kategoria, jossa esim. proviisori voisi määritellyn selvityksen jälkeen toimittaa tiettyjä lääkkeitä potilaalle?

Itsehoitolääkkeiden avulla voidaan jo tänä päivänä välttää muun terveydenhuollon kuormittamista. Voisiko itsehoidon ja reseptilääkkeiden väliin sijoittua uusi kategoria, jossa esim. proviisori voisi määritellyn selvityksen jälkeen toimittaa tiettyjä lääkkeitä potilaalle?

Apteekista vai ruokakaupasta?

Itsehoito on lääkehoidon osa-alue, jossa apteekissa työskentelevien farmaseuttien ja proviisorien rooli korostuu. Farmasian alan ammattilaisilla on hyvät valmiudet asiakkaiden neuvontaan, mikä luo hyvät edellytykset itsehoidon hallitulle laajentamiselle apteekeissa tulevaisuudessa.

Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myynti laajennettiin aikoinaan apteekista kauppoihin ja muihin myyntipisteisiin. Sen jälkeen niiden myynti on yli kaksinkertaistunut ja 86 % valmisteista myydään apteekkien ulkopuolella. Muutoksen vaikutuksesta tupakoinnin lopettamiseen ei ole kuitenkaan tietoa.

Julkisessa keskustelussa itsehoitolääkkeiden vapauttamista ruokakauppamyyntiin perustellaan paikoin kiihkeästi. Mahdollista onkin, että eduskunta päättää tiettyjen valmisteiden vapauttamisesta lähitulevaisuudessa. Kaikkia seurauksia on mahdotonta ennustaa. Varmaa on kuitenkin, että silloin ollaan taas uusien, erilaisten haasteiden äärellä.

Lisää aiheesta: Lääkevalmiste ei ole kulutushyödyke