Blogi |

Navigointia iäkkään lääkekartalla

Osallistuin verkon välityksellä seminaariin ”Lääkitys vanhusten kotihoidossa – turvaa vai tokkuraa?”. Seminaarin pääpuhuja oli geriatri Paula Viikari. Hän nosti esityksessään esiin huomionarvoisia pointteja vanhusten lääkehoidon väylistä ja karikoista, jotka koen tärkeiksi jakaa.

Avainasemassa tietämys ja valppaus

Hyvän ja turvallisen lääkehoidon kannalta avainasemassa on hoitoalan ammattilaisten hyvä tietämys asianmukaisesta lääkehoidosta, lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista sekä havainnot potilaan oireista ja käyttäytymisestä. Iäkkään oireet ovat usein huonommin tunnistettavissa kuin työikäisen potilaan, mikä vaatii havainnoitsijalta valppautta. Iäkkään potilaan tilassa tapahtuviin muutoksiin on myös reagoitava riittävän herkästi.

Lääkehoitojen lukumäärän kasvaessa yhteisvaikutusten todennäköisyys suurenee nopeasti. Niitä voidaan kuitenkin hallita, kun hoito toteutetaan varoen ja potilaan vointia tiiviisti seuraten. Monilääkehoidon ongelmallisuudesta huolimatta lääkkeiden määrän vähentäminen ei ole itseisarvo, vaan tavoitteena on rationaalinen eli turvallinen, tehokas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito.

Lääkehoidon kokonaisuus vaatii arviointia ja seurantaa

Onnistuneen lääkehoidon kannalta on olennaista arvioida lääkitys säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Arvioinnissa selvitetään lääkelistan ajantasaisuus ja mahdollisesti turhat tai puuttuvat lääkehoidot sekä varmistetaan seurannan asianmukaisuus. E-reseptitietokanta helpottaa määrättyjen ja apteekista haettujen lääkkeiden seurantaa, mutta ei kerro sitä, onko lääke otettu. Kokonaisuudesta jäävät myös puuttumaan itsehoitolääkkeet, rohdosvalmisteet ja vaikkapa puolisolta tai naapurilta lainatut reseptilääkkeet. Kuka siis tietää todellisen kokonaisuuden?

Lääkehoidon onnistumisen kompastuskivenä voi myös olla hoidon toteuttaminen kotona. Lääkkeiden jakamisesta ja antamisesta saattaa vastata itsekin iäkäs ja vailla asiaan liittyvää koulutusta oleva omaishoitaja. Tällöin tarvitaan ammattilaisten tukea.

Hoitopäätökset eivät perustu ikään

Onnistuneen hoidon kulmakiviin kuuluu myös tiedonkulun varmistaminen potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen. Selkeästi kirjatut ja perustellut hoidon linjaukset tai rajaukset säästävät aikaa, kun tietoa ei tarvitse myöhemmissä vaiheissa etsiä tai perusteita pohtia uudelleen.

Olipa potilaan ikä mikä tahansa, hoitopäätösten pitää perustua sairastumisriskiin, toimintakykyyn, kognitiiviseen tilaan, olemassa oleviin sairauksiin ja hoidon vaikuttavuuteen. Hoidon tavoitteena on taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja oireiden lievittyminen sekä estää sairauksien pahenemisvaiheet.

Seminaari järjestettiin Lääkehoidon päivän teemaviikolla 15.3.2017. Seminaarin järjestivät DRA Consulting, RAIsoft ja SuPer. Osallistujia oli yhteensä 700, ja tapahtumassa oli mukana myös Lääkehoidon päivän suojelija sisäministeri Paula Risikko.