Blogi |

Lääkevalmiste ei ole kulutushyödyke

Alkukesästä julkaistiin lääkejakeluun ja -kustannuksiin kohdistuvia selvityksiä siinä määrin, että heikompaa hirvitti. Selvitysten katalysaattorina toimi muutaman vuoden ajan vellonut julkinen keskustelu, joka käynnistyi vihreiden kansanedustaja Antero Vartian lakialoitteesta apteekkisääntelyn purkamisen puolesta. Viimesyksyiset suurtukun toimitusvaikeudet lääkejakelussa toivat lisäkulman tähän pohdintaan.

Yksi selvitysten kärjistä on ollut lääkkeiden myyntikanava: maitokaupasta vai apteekista? Lakisääteistä lääkeinformaatiota annetaan ja saadaan yhä enemmän verkon välityksellä. Myös apteekit kehittävät verkko- ja palvelupistetoimintaansa ja useissa paikoin lääkkeet ovat saatavilla palveluautomaattien kautta. Onko siis apteekeilla oltava yksinoikeus lääkevalmisteiden jakeluun?

Liisa Hyssälän johtaman asiantuntijaryhmän mukaan apteekkien sääntelyä tulee uudistaa ja lisätä mahdollisuuksia kilpailla toimialalla. Uudistukset on tehtävä hallitusti potilaan ja yhteiskunnan tarpeista lähtien, ja turvattava lääkkeiden saatavuus ja lääkitysturvallisuus. Itsehoitolääkkeiden kohdalla lääkkeen käyttäjälle on turvattava aito mahdollisuus farmaseuttiseen lääkeneuvontaan, jakelukanavasta riippumatta. Työryhmään kuulunut professori Heikki Ruskoaho julkaisi myös erillisen raportin lääkekorvausjärjestelmän kehittämisestä.

Hieman eri näkökulman tarjoaa professori Petri Kuoppamäen kilpailuoikeudellinen arviointi, jossa käydään läpi lääkejakelun nykytilanteeseen vaikuttaneita tekijöitä ja erityisesti apteekkitoiminnan ja lääkevalmisteiden ominaispiirteitä. Kuoppamäki painottaa, miten lääkevalmistetta ei tulisi arvioida kulutushyödykkeenä, vaan luottamus- tai terapiahyödykkeenä, ja miten kilpailun lait eivät sovellu lääkemarkkinoihin mm. epäelastisuudesta ja informaation asymmetrisyydestä johtuen. Haastavaa, mutta äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa.

Myös Fimea osallistuu keskusteluun selvityksellään. Siinä painotetaan lääketurvallisuutta, Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman tavoitteita, olemassa olevaa tutkimustietoa sekä naapurimaissa myynnin vapauttamisesta saatuja kokemuksia. Tämän perusteella Fimea on valmis arvioimaan lääkevalmisteen soveltuvuuden päivittäistavarakauppaan ainoastaan hakemuskohtaisesti

Fimean selvityksen pohjana on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta Euroopasta saaduista kokemuksista. Katsauksen perusteella on todettu ajallinen yhteys itsehoitolääkkeiden saatavuuden paranemisen ja joidenkin lääkkeiden aiheuttamien myrkytysten lisääntymisen välillä. Jakelukanavien laajentaminen voikin heikentää lääkitysturvallisuutta, sillä vaikka lääkitysturvallisuus on pyritty varmistamaan erilaisilla säädöksillä, rajoituksia ei usein noudateta ja valvonnassa on puutteita.

Sellaista lääkevalmistetta ei ole, jolla ei olisi haittavaikutuksia etenkin yhdessä muiden valmisteiden kanssa käytettynä. Euroopan lääkeviranomaiset ovat viime vuosikymmenen aikana pystyttäneet vahvan järjestelmän, jonka avulla haittojen seurantaa on lisätty ja helpotettu entisestään. Me lääkesääntelyn puolella työskentelevät näemme päivittäin miten lisääntynyt data tuo uutta arvokasta tietoa myös vuosikymmeniä käytössä olevista lääkevalmisteista.

Väestökyselyn perusteella itsehoitolääkkeitä on helppo hankkia tarvittaessa. Mikään julkaistu selvitys tai tutkimus ei myöskään tue väitettä, että itsehoitolääkkeiden saatavuutta tulisi parantaa päivittäiskaupan kautta. Apteekkareihin kohdistuva kilpailupoliittinen paine tai poliittisten toimijoiden agenda ei saa uhata lääkkeen roolia terveydenhuollon työkaluna. Lääkevalmiste ei ole kulutushyödyke, eikä siitä tule sellaista tehdä.

DRA Consulting Oy luovutti vuonna 2015 PTY ry:lle lääkitysturvallisuuden näkökulmasta tehdyn selvityksen päivittäistavarakauppaan mahdollisesti soveltuvista itsehoitolääkkeistä. Tähän selvitykseen viitataan sekä Hyssälän asiantuntijaryhmän että Kuoppamäen selvityksissä.