Blogi |

Kriisinkestävää lääkkeiden huoltovarmuutta

Lääkehuolto on yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Keskellämme olevia kriisejä ei kukaan pystynyt ennakoimaan, mutta niistä aiheutuviin häiriötilanteisiin on mahdollista varautua.  Varautumisella tähdätään häiriötilanteesta selviämisen lisäksi myös nopeaan palautumiseen kriisin jälkeen. Kaiken varautumisen perusta on tarkkanäköinen tilannekuva.

DRA Consulting on tehnyt Huoltovarmuuskeskuksen alaisen terveydenhuoltopoolin toimeksiannosta laajan esiselvityksen lääkehuoltoketjun toimintaolosuhteista. Selvityksessä kuvataan Suomen lääkehuoltoketjun nykytilaa ja toimintaedellytyksiä erilaisissa häiriötilanteissa. Lisäksi selvitys tuo lukuisia kehitysehdotuksia eri toimijoiden valmiustason parantamiseksi.

Esiselvityksen tueksi järjestettiin edustavalle lääkealan toimijajoukolle kaksi skenaariopäivää ja lisäksi haastateltiin sellaisia toimijoita, jotka pääosin eivät olleet mukana skenaariopäivässä.  Näin saatiin kattava kuva lääkehuollon nykytilasta. 

Halpaa hyödykettä vai huoltovarmuutta?

Lääke- ja terveydenhuoltojärjestelmässä on pitkään painotettu tehokkuutta ja kustannusten hillintää. Näin on päädytty globaaleihin toimitusketjuihin ja vaikuttavien aineiden valmistuksen keskittymiseen Aasiaan.  Tämä sisältää useita uhkakuvia. Kiina ja Intia tuottavat 90 % maailman penisilliinistä, 60 % parasetamolista ja 50 % ibuprofeenista, ja noin 80 % kaikista geneerisistä vaikuttavista aineista tulee Kiinasta ja Intiasta. Vain viisi tai sitä vähemmän yrityksiä maailmalla valmistaa yli puolet vaikuttavista aineista. Euroopassa valmistetaan lähinnä patenttisuojan piirissä olevia alkuperäisvalmisteita.

Lääkkeet nähdään helposti halpana hyödykkeenä, joka pitäisi saada entistä halvemmalla, mutta asiaa täytyy katsoa myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Jos lääketuotantoa saadaan laajemmin takaisin Eurooppaan, voidaan huoltovarmuuden lisäksi mahdollistaa ekologisempaa lääketuotantoa. EU:n lääkestrategiassa onkin nostettu esiin lääkevalmistuksen palauttaminen Eurooppaan.

Varautumisessa on oleellista tunnistaa riskit ja jakaa tietoa toimijoiden kesken

Suomen yhteiskunnan infrastruktuurin haavoittuvuus, energiatilanne ja palvelunestohyökkäykset tulivat selvityksessä vahvasti esille uhkina toimivalle lääkehuollolle. Lääketeollisuuden ja lääketukkujen riskien hallinta on systemaattista ja skenaarioita harjoitellaan säännöllisesti. Apteekkien valmiussuunnitelmat ovat toimipaikkakohtaisia ja suunnitelmiin vaikuttaa merkittävästi apteekin sijainti.

Varautumisessa on oleellista tunnistaa riskit ja jakaa tietoa eri lääkehuoltoketjun toimijoiden kesken. Näin voidaan parantaa häiriönsietokykyä. Huoltovarmuuskeskuksen roolia aktiivisena viranomaisyhteistyön koordinoijana, keskinäisriippuvuuksien tunnistajana ja vastuunjaon kiteyttäjänä on hyvä kirkastaa.

DRA Consultingin laatiman esiselvityksen havainnot luovat hyvän pohjan kehitystoimille, joita Huoltovarmuuskeskus yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähtee edistämään.

Esiselvitys ei ole julkinen, koska yksityiskohtaiset toimialatiedot ovat turvaluokiteltuja.